Koulutalon historia
Pula oppikoulupaikoista
Sotavuosien jälkeisen voimakkaan väestönkasvun takia Lahden koululaitos joutui suurten muutospaineiden keskelle eikä kaupunki pystynyt taloudellisten vaikeuksien takia rakentamaan uusia koulutaloja riittävän nopeasti. Vuonna 1956 vain 54% oppikoulupaikkaa tavoittelevista voitiin ottaa kouluihin. Niilo Keskiaho, Jouko Louhio ja Artturi Hagman lähtivät tilanteen pakottamina perustamaan Lahteen uutta oppikoulua - Salpausselän yhteiskoulua.
Koulutalon rakentaminen alkaa
Salpausselän yhteiskoulu aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa vuonna 1957. Pysyvien tilojen rakentaminen aloitettiin kaupungin lahjoittamalle 1,3 hehtaarin suuruiselle tontille syksyllä 1958. Peruskiven muuraus tapahtui 2.12.1958. Koulutanon suunnitteli arkkitehti Unto Ojonen ja pääurakoitsijana toimi T. Tuittula.
Koulutalo valmistuu
Rakennustyöt etenivät nopeasti ja harjannostajaisia vietettiin jo 30.1.1959. Rakennus valmistui kesällä 1959 ja seuraava lukuvuosi aloitettiinki jo omassa koulutalossa. Koulurakennus suunniteltiin uuden keskushallikoulu ajatuksen mukaisesti, jossa luokat rakennettiin voimistelu- ja juhlasalina toimivan keskushallin ympärille. Pääasialliseksi materiaaliksi valittiin punatiili. Rakennuksesta tuli sommitelmana tiivis ja yhtenäinen. Kouluille tyypilliset pitkät käytävät puuttuivat siitä kokonaan.
Oppilasmäärä moninkertaistuu
Ensimmäisenä vuonna koulussa oli 79 opiskelijaa. Koulun oppilasmäärä kasvoi tasaisesti vuosittain ja syksyllä 1970 ylitettiin yli 700 oppilaan raja.
Rakennuksen ensimmäinen laajennus
Kuten hankkeen alussa oli arveltu, koulurakennus osoittautui pian ahtaaksi sekä lisäksi tarvittiin kotitalous- ja käsityöluokkia. Koulutaloyhtiö päätti kevällä 1962 aloittaa kaksikerroksisen siipirakennuksen rakentamisen Ojosen suunnitelmien pohjalta. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1962. Uuden siiven valmistuessa 1963 luokkia oli rakennuksessa 14.
Ensimmäiset kirjoitukset
Koulussa pidetään ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset
Kehityksen kärjessä
Koulu sai kielistudion ensimmäisten oppikoulujen joukossa koko maassa valtion kokeiluluvan turvin.
Peruskoulu-uudistus
Peruskoulu-uudistuksen myötä yksityisestä Salpausselän yhteiskoulusta tuli osa kunnallista koulujärjestelmää ja kaupunki vuokrasi koulurakennuksen käyttöönsä.
Laajennus työt siirtyivät
Rakennuksen toista laajennusta suunniteltiin jo 60-luvun lopussa, mutta sitä lykättiin peruskoulu-uudistuksen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Viimein vuonna 1977 päätettiin rakennuttaa uusi laajennusosa, jonka suunnitteli arkkitehti Heikki Sipponen.
Toinen laajennus valmistuu
Toinen laajennusosa sijoitettiin 1963 valmistuneen siipirakennuksen taakse, joka oli toiminnallisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto. Laajennuksen yhteydessä myös siipirakennuksen värejä muutettiin aikakaudelle tyypillisiksi väreiksi, keltaiseksi ja oranssiksi.
Urheilulukio tarvitsee liikuntahallin
Vuonna 1990 Salpausselän lukiosta tehtiin urheilulukio ja yläaste muuttui liikuntapainotteiseksi. Koulu tarvitsi uusia liikuntatiloja kipeästi ja vuonna 1991 koulutaloyhtiö päätti teetättää kolmannen laajennuksen joka piti sisällään liikuntahallin ja luokkatiloja. Suunnittelijaksi valittiin koulun entinen oppilas arkkitehti Tuomo Keskiaho. Rakennus valmistui lokakuussa 1993.
Pientä remonttia
Teknisen työn ja kuvaamataidon tilat uudistetaan.
Lukio-opetus siirtyy lyseoon
Lukuvuoden 2014 alussa Salpausselän lukio ja Lahden lyseon lukio yhdistyvät uudeksi Lahden lyseoksi ja opetus siiryi Lahden lyseoon. Koulutaloon jää Salpausselän peruskoulu.
Täydellinen remontti
Yli 50-vuotta vanha koulutalo päätetään remontoida nykyajan vaatimalla tasolle.
Entisiä oppilaita
Hiemanhan on jälkikäteen harmittanut, että hulivililuonteen takia koulu jäi siihen mihin jäi. Salppurista jäi kuitenkin hyvät muistot. Jatkokoulutus tapahtuikin sitten yliopistossa nimeltä Sleepy Sleepers. Lue lisää.
Markku "Mato" Valtonen
Nyt jälkeenpäin ajatellen lukion suurin merkitys on minulle ollut sen yleissivistävässä annissa. Esim. historian ja maantiedon tiedoista ollut hyötyä, kun olen elänyt eri maissa, joissa on kaikissa hieman toisistaan poikkeava kulttuuri ja perinteet. Lue lisää.
